Heikki
Peltonen (Henry Pelto), 1891-1919
Heikki Peltonen vasemmalla ja oikealla serkku Nestori Lampila[1].
Pitkään oli jälkipolvilla vain perimätieto, että isoisäni setä Heikki Peltonen
kaatui poikamiehenä ensimmäisessä maailmansodassa Amerikan armeijassa;
missä ja miten, siitä oli olemassa eri versioita. Tarkempi perehtyminen
Heikin elämänvaiheisiin paljasti seuraavan sukutarinan.
Heikki Peltonen syntyi Töysässä 8. lokakuuta 1891
Korkeaniemen Luhtasaaren torpassa, ja hänen isänsä oli Konstantin Yrjönpoika,
syntyjään Honkamäki (s. 23.9.1863 Töysä) ja äiti Hanna Heikintytär Hautamäki
(s. 2.4.1863 Töysä). Heikki oli
nuorimmainen perheen neljästä pojasta, mutta kaksi ensimmäistä, Heikki Viktor
ja Aksel Konstantin kuolivat pieninä, ja vain vanhempi veli Vihtori sekä Heikki
saavuttivat aikuisuuden.
Pian Heikin syntymän jälkeen, luultavasti 1892-93[2] isä
Konstantin (Honka-Konstu) lähti Yhdysvaltoihin. Ilmeisesti Konstu ei koskaan
enää palannut Suomeen, vaan kuoli Amerikassa 30. elokuuta 1911; missä
osavaltiossa, ei ole minulla tiedossa. Kuvaakaan hänestä en ole löytänyt, mutta
perimätiedon mukaan mies oli tummahiuksinen ja -silmäinen.
Heikin veli Vihtori matkusti myös Amerikkaan tammi-helmikuussa 1909 suurten muuttoaaltojen aikaan määränpäänään kaivoskaupunki Ishpeming Michiganin osavaltiossa. Vihtori työskenteli muiden suomalaisten kanssa kaivoksissa, ja Michiganin kaivosalue osavaltion yläniemimaalla (Upper Peninsula) olikin tuolloin Etelä-Pohjanmaalla varsin suosittu määränpää, jonne töysäläisiäkin on tilastojen mukaan matkustanut lähes sata[3]. Varsin pian, ehkä jo vuoden jälkeen, Vihtori palasi kuitenkin Suomeen, isäänsä tapaamatta[4].
Heikki lähti veljensä tapaan Amerikkaan huhtikuussa 1913[5]. Myös hän suunnisti Ishpemingiin, ja matka ilmeisesti kävi Kanadan kautta, sillä matkustajatiedoissa mainittu Lake Manitoba ja sen varustamon laivat liikennöivät Kanadan itärannikon satamiin, josta matka jatkui Michiganiin. Todisteena, että Heikki saapui perille, on kotimaahan lähetettyjä valokuvia, joista osa otettu Cliff Studiossa, Ishpemingissä. Ilmeisesti hän työskenteli ainakin jonkin aikaa kaivoksissa.
Heikki Peltonen (kolmas
vasemmalta) ja kolme tunnistamatonta ystävää Amerikassa.
Yhdysvallat liittyi sotaan keväällä 1917, ja kaikkien miesten, jotka olivat 21
ja 30 vuoden välillä – myös USA:n kansalaisuutta hakevien ulkomaalaisten
– oli rekisteröidyttävä sotapalvelusta varten[6].
Heikki oli listautunut armeijaan kesäkuussa 1917 nimellä Henry Pelto[7].
Suomalaisen nimen muuttaminen amerikkalaisten paremmin ymmärtämään muotoon oli
siirtolaisille varsin tavallista, mikä ei kuitenkaan ole omiaan helpottamaan
jälkipolvien selvitystöitä.
Heikki oli kuollut maailmansodassa, mutta Töysän
kirkonkirjoissa Heikin kuolinpäiväksi on kuitenkin ilmoitettu 25. maaliskuuta
1919, selvästi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen, jona yleisesti
pidetään 11. marraskuuta 1918, jolloin Saksa antautui. Kirkonkirjoissa
kuolinsyyksi on kirjattu: "Kaatunut
A?kange???sa, Amerikan sotaväessä " (?= epäselvää). Kevään 1919
vanhoissa sanomalehdissä esiintyi otsikoissa usein Venäjän Arkangel, ja pienen
perehtymisen jälkeen käy ilmi, että Yhdysvaltojen joukkoja taisteli siellä
tuolloin yhä bolsevikkeja vastaan. Kyseessä oli osa Pohjois-Venäjän
interventiota (operaatio ”Polar Bear Expedition”), missä joukkoja
oli paljon nimenomaan Michiganin osavaltiosta. Heikin kuolinpäivältä löytyy
internetistä hakutulos ”Pelto, Henry d. 03/25/1919 PVT 339TH INF”[8]
Kalifornian Riverside'n hautausmaalle haudatuista veteraaneista. Arkangelissa
toimivat USAn armeijan 85. divisioonan 339. jalkaväkirykmentti ja 310.
pioneerirykmentti. Muitakin mainintoja internetistä löytyy, joista
todistusvoimaisin lienee Arkangelin päämajasta 1. kesäkuuta 1919 lähetetty
sähke, missä Henry Pellon menehtyminen ja kuolinpäivä mainitaan[9].
Mitään poliittista syytä Heikillä tuskin oli taistella Arkangelissa
bolsevikkeja vastaan, olihan joukkojen alkuperäisenä määränpäänä ollut Ranskan
rintama. Heikkiä lienee houkutellut armeijan kautta pääsy helpommin
Yhdysvaltain kansalaiseksi ja sodan jälkeen luvatut pienet palkkiot. Se,
kuoliko Heikki taistelukentällä saatuihin vammoihin vai jossain
onnettomuudessa, ja onko hänen maalliset jäännöksensä todella haudattu yllämainitulle
Riverside'n hautausmaalle, ei ole minulla tiedossa. Heikki Peltonen eli Henry
Pelto on kuitenkin ilmeisesti ainoa töysäläinen, joka on kaatunut ensimmäisessä
maailmansodassa, vieraalla rintamalla5.
Michiganilaisten sotilaiden osallistuminen Pohjois-Venäjän interventioon aseitten jo laskeuduttua muilla Euroopan rintamilla herätti kotijoukoissa suurta vastustusta, varsinkin kun olosuhteet Venäjällä olivat kurjat ja sodan tavoitteet hämärät. Amerikkalaiset vetäytyivätkin Arkangelista kesän 1919 loppuun mennessä[10].
Minulla oli mahdollisuus vierailla keväällä 2008 Ishpemingissä, Michiganin yläniemimaalla. Lähialueen kaivokset ovat suljettu, ja väestöä on kaupungissa vähän yli 6 000. Tilastojen mukaan 25% väestöstä on etniseltä taustaltaan suomalaista[11], ja tämä näkyy ihmisten piirteistä, nimikylteistä ja perinteistä. 1910-luvulla Ishpeming oli alueen tärkeimpiä kaivoskeskuksia, väkiluku lähellä 15 000 ja suomalaissyntyisiä oli kaupungissa noin 1100[12]. Nyt Ishpeming on selvästi parhaat päivänsä nähnyt, ja katukuva oli hiljainen.
Heikki Peltosesta ei Michiganista löytynyt paljon uusia jälkiä. Jotakin kuitenkin: Heikin muistolaatta on nimellä Henry Pelto lähikaupungissa Marquettessa, sotaveteraanien hoitokodissa sijaitsevassa kappelissa muitten ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden joukossa[13]. Toivo paremmasta leivästä oli vienyt töysäläisen maalaistalon pojan ensin Amerikkaan, josta kohtalo heitti taistelemaan Pohjois-Venäjän pakkasiin, lähellä vanhaa kotimaata. Paluu takaisin Amerikkaan tapahtui valitettavasti sankarivainajana.
Heikki Peltosen (Henry Pelto) muistolaatta Marquettessa.
Jari Vehmaanperä
Julkaistu Töysän
Joulu 2009 (OAJ:n Töysän paikallisyhdistys),
ss. 26-27.
Jos tiedät Heikki Peltosesta enemmän tai tunnet kuvissa olevia henkilöitä,
ota yhteyttä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Lisäksi olisin kiinnostunut Heikin isän, Konstantinin (lisätiedot yllä),
vaiheista ja valokuvasta.
Last updated 08.03.2010.
